2000-luvulla Cygnaeuksen koulurakennus kärsi huonosta sisäilmasta. Sitä remontoitiin erityisesti väistökoulutilaksi, mutta oppilaiden ja henkilökunnan oirehdinnan vuoksi vanha päärakennus poistettiin käytöstä. Pulmaksi muodostui ilkivalta tiloissa.
Uno Cygnaeus ei ollut suuri kynäniekka. Hän kirjoitti innoissaan kirjeitä, mutta Snellmanilaista kantaa ottavaa lehtikirjoittelua ja lehtien perustamista häneltä ei saatu. Sen sijaan hän pappina piti saarnoja, joissa teroitti Jumalan sanaa ja niiden moraalista velvollisuutta sekä Jumalan rakkauden merkitystä.
Vuonna 2000 Cygnaeuksen koulu täytti 75 vuotta ja oppilaat saivat kuulla juhlahumussa koulun entisen opettajan, Elli Mantereen muistoja kouluvuosilta. Puhe on säilynyt Hanna Suutarisen arkistossa ja se on nyt julkaistu tässä kokonaisuudessaan.
1800- ja 1900-luvun alussa lapset olivat etenkin maaseudulla tärkeitä työntekijöitä kiireisinä viljelykausina. Erityisesti he jäivät koteiin toukotöiden ja syksyisen elonkorjuun aikana. Siksi varsinkin maaseudulla osa oppisuunnitelmasta tahtoi jäädä opiskelematta: lapsia ei yksinkertaisesti ollut koulussa eikä oppivelvollisuutta ollut olemassa.
Kirjoitus on Uno Cygnaeuksen vastine Suomen senaatin tuomiokapituleilta pyytämään ehdotukseen siitä, millainen kansakoululaitoksen tulisi olla. Cygnaeus kritisoi tuomiokapitulien ehdotusta siitä, että kansakoulu olisi vain rippikouluun valmistava laitos sellaisille oppilaille, joiden kodit eivät pystyisi antamaan tarvittavaa opetusta itsenäisesti. Cygnaeuksen näkemys oli, että koulun tehtävä on edistää koko kansan sivistystä, siveellisyyttä eli moraalisuutta ja kykyä toimia yhteiskunnassa. Hän halusi opetuksen parantamiseksi erottaa kirkon ja koulun toisistaan, vaikka ei hylännyt kristillistä maailmankuvaa.
1930-luvun Cygnaeuksen kansakoulussa vallitsi kuri, täsmällisyys ja kansallishenkinen kasvatustapa. Koulu pyrki muokkaamaan oppilaistaan ahkeria, kuuliaisia ja isänmaallisia kansalaisia, jotka omaksuivat aikakauden arvomaailman. Arki oli säädeltyä ja auktoriteettiopetukseen perustuvaa, mutta myös yhteisöllistä ja monin tavoin turvallista. 1930-luku loppui talvisodan alkamiseen.
”Viimeinkin se juhlallinen päivä koittanut, jona ensimmäinen seminario kansan opettajain ja opettajattarien sivistämiseksi on avattava täyttämään meidän kansamme kieltämätöntä tarpetta. Tänä juhlallisena hetkenä saan siis minä seminarion virantoimittajana Johdattajana julistaa tämän veliaikaisen seminarion avatuksi. Sydämmeni on kuin täytättynä palavalla kiitollisuudella Jla kohtaan, joka johdatti tämän tärkeän asian hyvään alkuun, en voi olla lausumatta alamaista kiitollisuuttamme meidän jalolle Keisarillemme joka itse pani tämän kysymyksen alulle, sekä Keisarilliselle Senaatille, joka kiitättävällä hartaudella on kaikin voimin tärkeätä asiaa edistänyt. Tästä palavasta kansan sivistyksen harrastamisesta on meidän nykyinen hallituksemme nauttiva katoamattoman kunnian nykyiseltä ja tulevaisilta suvuilta” (Cygnaeus 1863, 13).
1990-luvun Jyväskylässä Cygnaeuksen koulu oli etulinjassa, kun kaupungin monikulttuurisuus alkoi kasvaa voimakkaasti. Koulun arjessa tämä näkyi uusina kieliryhminä, kansainvälisinä projekteina, ympäristökasvatuksen laajentumisena ja uusina yhteisöllisyyden muotoina. Vaikka lama ja rakennusten vanheneminen loivat omat haasteensa, säilyi koulun arvopohja vakaana – oppilaskeskeisenä, suvaitsevaisena ja aktiivisesti tulevaisuuteen suuntautuvana.
Seuraavassa on tutkimustehtäviä, joiden avulla tutustut kansakouluun ja teet päätelmiä 1800-luvun ja 1900-luvun alun kansakoulusta.
Seuraavassa on tutkimustehtäviä, joiden avulla tutustut kansakoulun käsityöopiskeluun ja teet päätelmiä 1800-luvun ja 1900-luvun alun kansakoulusta.
Cygnaeuksen koulu aloitti toimintansa lukuvuonna 1925-1926. Nelikymmenpäisissä luokissa opiskeltiin yhdeksän opettajan johdolla. Lukuvuosi uudessa ja modernissa yhtenäiskoulussa sisälsi ankaraa kuria ja tutustumista kotikaupunkiin, tietoon, taitoihin ja 1920-luvun elämään.
Me ALEKSANDER Toinen, Jumalan Armosta, Keisari ja Itsevaltias koko Wenäjänmaan yli, Puolanmaan Tsaari sekä Suoemn Suuriruhtinas, y. m., y. m. y. m., t e e m m e t i e t t ä w ä k s i: Suomen Senaatimme siitä alamaisesti tekemästä esityksestä olemme Me kansakoulutoimen järjestämisen suhteen Suuriruhtiansmaassa, armosta hywäksi nähneet säätää ja määrätä seuraawalla tawalla:
1980-luku toi Cygnaeuksen koululle uudenlaista kodin ja koulun välistä toimintaa. "Opettaja läksi innoissan/ oppilaita viisaiks ohjaamaan./ Tunnit kuluu oppien,/ kasvattaen, tiedät sen/ se on hauskaa sentään!" runoili opettaja Ermo Mutanen vuoden 1983 ensimmäisenä koulupäivänä. Laulu kuvaa sitä tunnelmaa, jota kohti Cygnaeuksen koulu matkasi 1980-luvun ajan erilaisten kehitysprojektien siivittämänä. Koulussa painotettiin kieliä, musiikkia ja toiminnallista opettamista.
Pienestä seminaarikaupungista tuli 1900-luvun alussa kasvava kaupunki. Sen lapsikatraalle tarvittiin toinen kansakoulu, sillä Puistokoulun (1913) tilat kävivät ahtaiksi kaikille opinhaluisille. Uusi kansakoulu sai nimen Cygnaeuksen koulu ja se otettiin käyttöön syyslukukauden 1925 alussa.
“Kansansivistys tunnustetaan meidän aikanamme, ei ainastaan kristillisen siveyden ja humaanisuuden, vaan myöskin valtiotalouden kannalta katsottuna, yhteiskunnan tärkeimmäksi totuudeksi, että korkeampi kansansivistys ja sitä seuraava yleisempi siveellisyys, suurempi työhalu ja toimeliaisuus sekä myöskin virkeämpi kansallistunto on yleisen hyvinvoinnin rikkain lähde sekä kansan itsenäisyyden vakavin turva. Kieltämätöntä on myöskin, ettei maan kansansivistystä nykyään voi ajanmukaisella tavalla edistää ilman hyviä kansakouluja.” Uno Cygnaeus (1863) teoksessaan Ehdotuksia Suomen kansakoulutoimesta
Seuraavassa on tutkimustehtäviä, joiden avulla tutustut kansakouluun ja teet päätelmiä 1800-luvun ja 1900-luvun alun kansakoulusta.
“Kun kunnollisen kansakoulunopettajan toiminta on niin vaikuttava ja vaatimukset hänen suhteensa niin suuret, ei kansakoulunopettajain valmistuslaitos saa olla läksynlukukoulu, jossa opettajat muutamina tunteina päivässä kuulustelevat oppilaiden kotona oppimia läksyjä, vaan sen tulee olla kasvatuslaitos, jossa oppilaat esimerkin ja tavan voimalla harjoitetaan vakavaan, tosikristilliseen elämänkäsitykseen, vireään ja uutteraan työhön; laitos, jossa tuleva kansakoulunopettaja saa harjoitusta kaikissa maamiehelle tarpeellisissa askareissa ja opettajatar, pitämällä nuorempia ja vanhempia lapsia äidillisessä hoidossa, oppii luonnonmuikaisella tavalla kasvattamaan ja hodattamaan niitä." Uno Cygnaeus (1863) teoksessaan Ehdotuksia Suomen kansakoulutoimesta
Nykyään fyysinen kuritus on kouluissa kielletty, ja oppilaisiin koskemista pidetään yleisesti negatiivisena. Aina näin ei kuitenkaan ole ollut ja vielä suhteellisen hiljattain fyysinen ja henkinen kuritus olivat kouluissa arkipäivää. Uno Cygnaeus ei kannattanut lasten kuritusta oppimisen edistäjänä, mutta fyysisen kurituksen poistumiseen meni siitä huolimatta vuosikymmeniä.
Cygnaeuksen koulun portaikon katossa on maalaus, johon on maalattu viisi satukuvaelmaa. Näistä kolme satua on luettu osana opetusta, sillä ne löytyvät Cygnaeuksen koululla opetuskäytössä olleista kansakoulun ala- ja yläluokkien lukukirjoista. Katon maalaukset toimivat välineinä, joilla haluttiin välittää 1800-luvulla rakennettua suomalaisuuskuvaa. Toisaalta voidaan perustellusti sanoa, että taideteokset eivät kuvanneet enää valmistumisajankohtansa yhteiskuntaa vaan sitä, mitä sen ajan Suomi piti esikuvinaan ja juurinaan.
Kaikki alkoi siitä, kun suunnittelimme leirikoulua. Piispala sekä Kotanen olivat jo käyty läpi, joten ajattelimme lähteä vähän pitemmälle. OKL:n Jorma Ojalalta, vanhalta tutulta, tuli ehdotus: Voisimme lähteä Lofooteille! Joo-kuoro oli täydessä äänessä. Tavoitteemme oli noin 26000 markkaa, jonka täyttäminen oli helpommin sanottu kuin tehty! Seuraava vuosi oli harvinaisen raskas. No, rahaa kerättiin niin paljon kuin saatiin. Keinoja löytyi näytelmällisistä iltamista joulumyyjäisiin ja pullonkeruuseen. Lisäksi Pohjola-Norden lahjoitti 6000 markkaa – eikä turhaan!
Tutustu Cygnaeuksen elämän jälkeisiin tehtäviin, jotka esittelevät Suomen kansakouluja. Tee tämän jälkeen kirjoitelma aiheesta.
Uno Cygnaeus näki koulun merkittävänä kansansivistäjänä. Ymmärrys ja tieto olivat hänestä itseisarvoja, jotka kuuluivat kaikille roolista ja asemasta riippuen. Hän kannatti tekemällä oppimista eli ruumiillista kasvatusta sekä opettajan kokonaisvaltaista vaikutusta kasvatukseen. Miten Cygnaeuksen ajatukset ovat siirtyneet yli puolessatoista vuosisadassa osaksi suomalaista koulua?
Seuraavassa on tutkimustehtäviä, joiden avulla tutustut kansakouluun ja teet päätelmiä 1800-luvun ja 1900-luvun alun kansakoulun opettajista. Tämä tietokokonaisuus keskittyy siihen, miten naisopettajan ihanne ja arjen todellisuus kohtasivat.
Uno Cygnaeus näki naisten koulutuksen tärkeänä. Naisten asema Cygnaeuksen elämän aikana tähtäsi äitiyteen, minkä vuoksi heidän ymmärrystään ei laajennettu ilman erityisanomista koskemaan miesten elinpiiriksi koettua kaupallista ja teknistä osaamista. Tämä vaikeutti monen naisen elämää, sillä he olivat riippuvaisia miesten tuesta.
Seuraavassa on tutkimustehtäviä, joiden avulla tutustut kansakouluun ja teet päätelmiä 1800-luvun ja 1900-luvun alun kansakoulusta. Tämä aihe koskee kuntien pulmaa siitä, miten opettajien palkka saadaan kasaan ja opettajien arkea siitä, että pieni palkka ei riitä elämiseen.
Seuraavassa on tutkimustehtäviä, joiden avulla tutustut kansakouluun ja teet päätelmiä 1800-luvun ja 1900-luvun alun kansakoulusta.
Cygnaeuksen koulun 1980–90-lukujen oppilaille ja kollegoille nimi Ermo Mutanen tuo mieleen pedagogisen ilmiön, joka ei istunut perinteiseen opetuksen kaavaan. Mutanen toimi Cygnaeuksen koulun opettajana kuudentoista vuoden ajan vuosina 1983–1997. Tuona aikana hän ehti paitsi uudistaa opetuksen käytäntöjä myös jättää pysyvän jäljen suomalaiseen peruskouluun ja niihin oppilaisiin, jotka yhä vuosikymmenten jälkeen muistavat hänen luokkansa oppivuodet.
1970-luvun alussa Cygnaeuksen koulun ympäristö, oppilaiden rakenne ja koulun toimintatavat muuttuivat merkittävästi peruskoulu-uudistuksen myötä. Syrjälän yläasteeksi myöhemmin nimetty koulu kamppaili levottomuuden, suurten opetusryhmien ja oppilaiden häiriökäyttäytymisen kanssa, mikä heijastui opettajien jaksamiseen ja koulun ilmapiiriin. Samalla koulussa kehitettiin kerhotoimintaa, panostettiin musiikkiopetukseen ja etsittiin uusia ratkaisuja yhteisöllisyyden ja työrauhan vahvistamiseksi.
2 §. Opetuksen tavoitteet. Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä antaa heille elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja. Lisäksi esiopetuksen tavoitteena on osana varhaiskasvatusta parantaa lasten oppimisedellytyksiä.
Cygnaeuksen oppilaat väistivät sodan ajaksi osaksi kaupungin muita kouluja, jotta koulurakennus saatiin 30. Sotasairaalan käyttöön. Myös Mäki-Matin väestönsuojelutoimisto oli koulun kellarissa ja täyhstyspaikka oli koulun katolla.
Suomalainen koulusivistys syntyi 1800-luvun edetessä. Tuolloin aika oli kypsä sekä nationalistisen suomalaisuuden että koko kansaa käsittäneen sivistyksen synnylle. Vaikka sekä itsenäisen Suomen että kaikille yhteisen koulun syntyyn meni vielä vuosikymmeniä, alkoi koko kansan koulun kehitys autonomisessa Suomessa.
Uno Cygnaeusta juhlittiin suurmiehenä satavuotissyntymäpäivänä 1910. Useat sanomalehdet julkaisivat Cygnaeuksen ja hänen vakutuksestaan artikkeleita, Jyväskylässä ilmestyvä Keski-Suomi jopa oman liitteen. Kriittisiä arvioita Cygnaeuksen tai kansakoululaitoksen tilaa kohtaan nousi lähinnä sosialistien kirjoituksista. "Mitä lahjoja muut Suomen suuret miehet lienevätkin kansallensa antaneet, Uno Cygnaeuksen alkuunpaneman työn kautta ne ovat tulleet koko Suomen kansan todelliseksi omaisuudeksi" kiteyttää Cygnaeuksen aseman Uuden Suomettaren kirjoitus.
Sodan päätyttyä kouluarkea jatkettiin tiiviissä tunnelmassa. Jyväskylä kasvoi vauhdilla, eikä kaupungissa pysytty perässä koulujen tilantarpeen kanssa. Cygnaeuksella koulua käytiin jopa kolmessa vuorossa.
Tässä listauksessa on näkyvissä tutkimuksia ja julkaisuja, jotka käsittelevät Uno Cygnaeusta. Mikäli omasi puuttuu listasta, laita palautetta ylläpidolle.
Uno Cygnaeus kirjoitti runsaasti kirjeitä ja Kansallisarkistosta löytyy hyllymetreittäin Cygnaeuksen kirjoittelua. Julkiseen keskusteluun Cygnaeus ei osallistunut samassa määrin, mutta hänen kirjoituksiaan kansakoulua koskien on julkaistu lehdissä, ne näkyvät valtion asetuksissa ja niitä on kirjattu tästä opetuksen suurmiestä koskevaan tutkimuskirjallisuuteen.
Suomalainen koko kansan koulu perustui Uno Cygnaeuksen ajatuksille. Cygnaeus piti jokaista suomalaista tiedon ja ymmärryksen arvoisena. Hänen käsityksensä mukaan koulu oli kasvatuslaitos, jossa ymmärrys karttui parhaiten lapsilähtöisen tekemisen avulla.
Jyväskylän seminaarin avajaiset pidettiin 14.8.1863, kolme vuotta ennen kansakoulujen alkamista. Seminaarin tehtävänä oli kouluttaa osaavia kansakoulunopettajia tuleviin kansakouluihin. Uno Cygnaeuksen puhe oli koulutuspoliittinen ohjelmajulistus, joka yhdisti syvän kansallisen eetoksen, sivistysuskon ja konkreettisen uudistusvision. Cygnaeus korostaa koulutuksen merkitystä ihmisen kasvattajana ja eettisen kehityksen välineenä. Puhe korostaa opettajien merkitystä kristillisinä kasvattajina ja moraalisina esikuvina oppilaille rakennettaessa kansallista Suomea.
Suomalaisen koulujärjestelmän juuret perustuvat yhden miehen ajatuksille. Uno Cygnaeus oli pappi ja opettaja, joka visioi koulun, joka olisi kaikille. Oppimisen oli hänen näkemyksensä mukaan perustuttava lapsen ikätasoon ja tekemällä oppimiseen, mitä Cygnaeus nimitti työkasvatukseksi. "Yhtä tärkeä kuin tiedollinen on ruumiillinen kasvatus, jonka edistämiseksi tarkoituksenmukaisesti johdettu kasvatusopillinen voimistelu olisi sopivin keino," Cygnaeus jatkoi mietiskellessään koulukasvatuksen ydintä.
1960-luku toi suuria muutoksia Cygnaeuksen kouluun, kun vanhan kansakoulun rinnalle rakennettiin uusi kansalaiskoulu, joka täyttyi sodan jälkeisten suurten ikäluokkien lapsista. Oppivelvollisuus laajeni kahdeksaan vuoteen, ja erityisopetus sekä kerhotoiminta saivat vahvempaa jalansijaa. Koulun arki yhdisteli perinteitä ja uusia opetusmuotoja, kuten puheilmaisukerhoja ja musiikkiluokkia. Muutosten keskellä koulu säilytti kasvatuksellisen tehtävänsä, jossa korostuivat kristilliset arvot ja yhteisöllisyys.
Vuonna 2022 Jyväskylän kaupunginvaltuusto päätti korjata koulun sen alkuperäiseen tarkoitukseen eli koulurakennukseksi. Sen pitkäaikaiseksi vuokralaiseksi saatiin omia tiloja etsinyt Jyväskylän kristillinen koulu. Koulu loistaa upeana arvotilana muistuttaen Uno Cygnaeuksen perinnöstä kansan sivistystyön tärkeydestä ja Jyväskylän upeasta koulukaupunkihistoriasta.