Lähdetehtäviä
Lähde 1
(Vanhaa ruotsia) "Hans Kejserliga Majestäts Nådiga Kunggörelse, angående särskilta åtgärder i afseende å organisation af folksschulewäsendet i Finland, Gifwen, i Helsingfors, den l7 mars 1863 gegeben", (Uppläses från Predikstolen)".
Käännös: Keisarillisen Majesteetin armollinen julistus koskien toimenpiteitä Suomen kansakoulujärjestelmän organisoimiseksi, annettu Helsingissä 17. maaliskuuta 1863. (Luetaan saarnatuolista.)
KYSYMYS_MC1. Kenen nimissä vuoden 1863 armollinen julistus on annettu? [A]
- A) Venäjän keisari
- B) Papin saarna
- B) Papin saarna
KYSYMYS_MC2. Milloin armollinen julistus on annettu? [B]
- A) 3.17.1863
- B) 17.3.1863
- C) 18.3.1763
KYSYMYS_MC
3. Yhdistä lähteen tiedot aiempiin tietoihisi. Mikä seuraavista pitää paikkansa (Lähde 1) julistusta koskien [B]
- A) Suomi oli itsenäinen valtio ja Venäjän keisari johti maata julistuksen ajankohtana
- B) Suomi oli autonominen osa Venäjää ja sai säätää omat lakinsa, jotka tulivat voimaan, kun keisari vahvisti ne
- C) Suomi oli osa Venäjää ja keisari sääti Suomen lait
---TASK_SEPARATOR---
Lähde 2
Jyväskylän kansakouluseminaarin 7-vuotisessa opetuskoulussa käsityö oli merkitty tuntijakoon:
Teknisiä töitä (pojat) ja käsitöitä (tytöt);
4 tuntia viikossa 9–11-vuotiaille ja
6 tuntia 12–16-vuotiaille oppilaille.
Vertaa käsityöopetuksesta annettua tietoa nykyiseen kouluopetukseen ja vastaa kysymyksiin. (Lähde 2)
KYSYMYS_MC
4. Käsityönopetus alkoi 1800-luvulla [B]
- A) nuorempana kuin nykyisin
- B) saman ikäisenä kuin nykyisiin
- C) vanhempana kuin nykyisin
KYSYMYS_MC
5. Käsityönopetusta oli 1800-luvulla [C]
- A) vähemmän kuin nykyisin
- B) saman verran kuin nykyisin
- C) enemmän kuin nykyisin
KYSYMYS_MC
6. Käsityönopiskelu lopetettiin pakollisena oppiaineena [C]
- A) nuorempana kuin nykyisin
- B) saman ikäisenä kuin nykyisiin
- C) vanhempana kuin nykyisin
---TASK_SEPARATOR---
Lähde 3
“Suuriruhtinaskunta Suomen asetuskokoelma 1866, No 12“ säätää kansakoulusta:
“Me, ALEXANTERI Toinen, Jumalan Armosta koko Venäjän Keisari ja itsevaltias, Puolan Tsaari ja Suomen Suuriruhtinas, jne. jne. jne. teemme tiettäväksi: Kun Senaattimme Suomessa on alamaisimmin tehnyt ehdotuksen Suuriruhtinaskunnan kansakoululaitoksen järjestämiseksi, olemme armollisimmin säätäneet seuraavaa:”
Luku “Seminaarin koulun oppiaineista”, katkelma:
“...tyttöjen tulee harjoitella naisväen käsitöitä ja poikien kätevyyttä ja käsityötä...”
KYSYMYS_MC
7. Milloin kansakoulujulistus (Lähde 3) on annettu? [B]
- A) joulukuussa 1863
- B) vuonna 1866
- C) 2.12.1866
KYSYMYS_MC
8. Mikä seuraavista väitteistä pitää paikkansa käsityönopetusta koskien (Lähde 3) [C]
- A) Tytöistä kasvatettiin käsitöissä naisellisia ja viehkeitä, pojista erityisen käteviä.
- B) Naiset opettivat käsitöitä tytöille ja kätevyyttä sekä käsitöitä pojille.
- C) Pojille ja tytöille oli erilaiset tavoitteet käsityökasvatuksessa.
KYSYMYS_MC
9. Kenelle tekninen työ on tarkoitettu? (Lähde 3) [B]
- A) Tytöille
- B) Pojille
- C) molemmille vuoroittain
KYSYMYS_MC
10. Mitä teknisissä käsitöissä on tarkoitus opiskella? (Lähde 3) [A]
- A) puunkäsittelyä ja metallikäsitöitä niin, että pojat osaavat valmistaa arjessa tarvittavia työvälineitä
- B) puunkäisttelyä ja metallikäsitöitä niin, että pojat voivat valmistaa teollisuuskoneita
- C) puunkäsittelyä ja metallikäsitöitä niin, että tytöt voivat tehdä kangas- ja lankatöitä valmistuneilla tarvikkeilla
KYSYMYS_MC
11. Mikä seuraavista väitteistä pitää paikkansa? (Lähde 3) [C]
- A) Pojat ja tytöt opiskelivat käsitöitä vuorotellen, jotta sukupuolet saatiin pidettyä erillään.
- B) Pojille ja tytöille oli samat käsityöoppitunnit ja niiden sisällöt sekä tavoitteet
- C) Pojille kehitettiin erityisesti teollisuuden taitoja ja luovuutta, tytöille kykyä selvitä kodin arjesta
---TASK_SEPARATOR---
Lähde 4
Cygnaeus korosti käsityönopetuksen edistävän oppilaitten omaa harkintakykyä ja tahtoa eikä hän kannattanut mallista kopioimista. Tämä näkyi käsityöopetusken asetuksessa.
Kansakouluasetus 1866, luku 12, muut oppiaineet asettaa tavoitteeksi
“Teknisissä käsitöissä: Yleinen kätevyys ja taitavuus joissakin kansalle parhaiten sopivissa käsityölajeissa
- erityisesti miespuolisilla opiskelijoilla: Tekniset valmiudet puusepän, sorvaus- ja taontavälineiden käytössä valmistaen tavallisia talousesineitä ja peltotyökaluja, erityisesti sellaisia, joiden rakentelu vaatii enemmän harkintaa
- erityisesti naispuolisilla opiskelijoilla: karkeampia ja hienompia naisväen käsitöitä kuten palmikointi, kehrääminen, kutominen, virkkaaminen, sukkien kutominen, vuodevaatteitten ja yksinkertaisten vaatteitten leikkaaminen ja valmistaminen ym.”
Itse opetusjärjestelyt ja tavat jätettiin aluksi opettajien itse päätettäväksi, jokaisen kasvatusopillista kokemusta ja ymmärrystä myöten (Lönnbeck 1910). Tavoitteita opetukselle oli kuitenkin asetettu, sillä kummankin sukupuolen tulisi saavuttaa tavallisten käsitöitten edellyttämä yleinen kätevyys ja taitavuus:
- poikien tekniset valmiudet työkalujen käyttämisessä ja teollisuutta kiinnostavat valmiudet sekä luova työskentely,
- tyttöjen valmiudet jokapäiväistä elämää varten.
Vuosina 1884–86 työskenteli Cygnaeuksen johdolla komitea, joka tarkensi sitä, mitä käsitöissä tulisi opettaa. Sen esityksessä suositeltiin puutöitä, harjojen sitomista, lastu- ja pajupunontaa, tuohi-, pahvi-, metallilanka- ja peltitöitä. Opetuksen jäsentämiseksi komitea laati 70 mallin mallisarjan, jossa oli 55 harjoitusta (valmiutta) sekä 56 työkalua. Puukko oli ainoa työkalu, joka tuli hankkia kaikkia oppilaita varten.
Seuraavana vuonna 1887 Suomen senaatti julkaisi säädökset käsityönopetuksen toteuttamiseksi. Niissä määrättiin mallikokoelmista ja työkaluista, mallien valmistuksesta ja materiaalien tilaamisesta kouluille luodun mallisarjan ehdotusten pohjalta.
(Lähde: kananojan kirjoitus Uno Cygnaeus - Suppea elämäntarina)
---TASK_SEPARATOR---
KYSYMYS_FREEFORM
12. Pohdi ja tee yhteenveto
Miten käsityönopetus edistää opiskeltujen teoriatietojen omaksumista? Lue yllä olevat tekstit, esittele niissä olevat ajatukset ja tee päätelmiä omien kokemusten pohjalta. Kirjoita vähintään neljän virkkeen vastaus.
KYSYMYS_FREEFORM
13. Sovella ja luo itse
Tehtävänänne on suunnitella käsityöopetus yhdelle kuukaudelle 1800-luvun lopun kansakouluun seuraavia ohjeita noudattaen.
a) Opettaja kertoo, kumman sukupuolen opetuksesta te vastaatte.
b) Suunnitelkaa käsityö, joka noudattaa Cygnaeuksen asettamia tavoitteita ja jonka voi toteuttaa kansakoulun oppituntien aikana. Muistakaa, että Cygnaeus ei halunnut, että käsitöissä kopioidaan mallityötä sellaisenaan vaan että jokainen oppilas toimii soveltaen ohjeita omaan työhönsä. 1800-luvun kielellä ilmaistuna “mekanistista käsityötä” ei saa harjoittaa, vaan työskentelyn tulee edistää sekä ruumiillisia henkisiä voimia.