Opettaja Tyyne Jussila os. Lohi (1875–1943) siirtyi lukuvuoden 1925 alussa Puistokadun koulusta Cygnaeuksen kouluun, missä hän toimi opettajana vuoteen 1930 asti. Jussila vaikutti myös kaupungin musiikkielämässä johtaen vuosina 1917–1924 naiskuoro Vappuja. Tässä toimessa häntä arvostettiin älykkäänä ja ystävällisenä ihmisenä, johon nuoret helposti kiintyivät. Myös opettajana hän oli äidillinen ja oppilaat pitivät häntä suuressa arvossa. Hän ymmärsi, jos pienet koululaiset sattuivat myöhästymään päivän ensimmäiseltä oppitunnilta, eikä torunut heitä. Tämä johti jopa siihen, että alaluokkien tytöt kilpailivat siitä, kuka ehti koulumatkalla ensimmäisenä opettajan käsipuoleen roikkumaan.[1]
Tyyne Jussilan aviomies Juho Jussila (1874–1947) toimi Jyväskylän seminaarin poikaharjoituskoulun johtajaopettajana,[2] mutta parhaiten hänet tunnetaan puulelutehtailijana, jonka käsialaa ovat muun muassa Hakka-lelu ja Fortuna-peli. Juho Jussilan mielenkiinto käsitöiden opetusta kohtaan vaikutti myös kansakoululaitoksen käsityöajatteluun, jota hän oli aktiivisesti kehittämässä. Hän kirjoitti muun muassa ”ohjekirjan poikien käsityön järjestämiseksi kansakouluissa”. [3]
Tyyne Jussila oli yhtä lailla taitava käsitöiden harrastaja, ja hänen oppitunneillaan harjoiteltiin muun muassa langan kerimistä ja neulomista.[4] Juho Jussila on muistellut vaimonsa taidonnäytteitä seuraavasti:
”[– –] kun puolisoni kaunisti kotimme omilla valmistamilla kudonnaisilla ja ompeluksilla, oli ensimmäinen kotimme suurin piirtein omavarainen [– –]”. [5]
[1] Hyytiäinen, Talja & Vuorinen (2001), 83–84
[2] Hyytiäinen, Talja & Vuorinen (2001), 52
[3] Hyytiäinen, Talja & Vuorinen (2001), 27–28
[4] Cygnaeuksen koulun II luokan päiväkirja 1925–1926
[5] Hyytiäinen, Talja & Vuorinen (2001), 33
Lähteet
Hyytiäinen, Pirjo; Talja, Virpi & Vuorinen, Pirjo (2001), Leluneuvos ja naulapojat. Juho Jussilan tie pedagogista leikkikalutehtailijaksi. Jyväskylän yliopiston museon julkaisuja 14. Jyväskylä.